Suomen yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg katsoo, että hallituksen esittämät muutokset purkavat työllistymisen esteitä ja vahvistavat pk-yritysten toimintaedellytyksiä.

Hallitus esittää muutoksia määräaikaisten työsopimusten solmimiseen. Nyt sellainen on mahdollista tehdä vain perustellusta syystä.

Jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voisi solmia työnantajan aloitteesta enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä, jos kyseessä on työnantajan ja työntekijän välinen ensimmäinen työsopimus. Sellainen olisi mahdollista solmia ilman perusteltua syytä myös silloin, kun edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta.

Hallitus esittää lisäksi säädettäväksi uudesta työnantajan määräaikaisiin työsopimuksiin liittyvästä selvitysvelvollisuudesta, työntarjoamis- ja takaisinottovelvollisuudesta sekä osapuolten mahdollisuudesta irtisanoa yli kuusi kuukautta kestävä määräaikainen työsopimus.

Palvelualojen ammattiliitto PAM avaa tilastoja: 16 prosenttia työsuhteista vuonna 2024 oli määräaikaisia. Määrä on PAMin mukaan EU-maista viidenneksi korkein. Määräaikaisuuden syynä oli 61 prosentilla pysyvän työn puute. Suurimmalla osalla on siis kyse vastentahtoisista määräaikaisuuksista.

– Joka neljäs raskaana oleva kokee Suomessa raskaussyrjintää. Tavallisin raskaussyrjinnän muoto on, että määräaikaista sopimusta ei uusita. Kun määräaikaiset työsuhteet esityksen myötä lisääntyvät, on odotettavissa, että vastaavien syrjintätapausten määrä kasvaa, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa.

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton puheenjohtaja Päivi Inberg kertoo tiedotteessa, että liitto saa jatkuvasti yhteydenottoja tapauksista, joissa määräaikaisia työsopimuksia on ketjutettu tai työsuhdetta ei jatketa raskauden vuoksi.

Myös Akavan erityisaloista muistutetaan, että ketjutukset ovat jo nyt ongelma monilla aloilla. Lakimuutos pahentaisi tilannetta.

– Perusteettomat määräaikaisuudet tulevat lisääntymään merkittävästi – sellaisissakin tilanteissa, joissa tulisi tehdä vakituinen työsopimus. Myös ketjutukset, jotka eivät palvele kenenkään etua, tulevat lisääntymään, johtaja Henrietta Aarnikoivu sanoo tiedotteessa.

LIITOT eivät purematta niele hallituksen perusteluita esitykselle. Hallitus perustelee esitystään muun muassa työllisyyden parantamisella.
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simola huomauttaa, että lakimuutokselle ei pystytä antamaan selviä työllisyysvaikutuksia. Myös vaikutus tuottavuuteen ja kansantalouteen jää epäselväksi. Samalla linjalla on PAMin Annika Rönni-Sällinen.

– Työllisyyden paranemisesta ei ole mitään takeita, mutta yhä useampi olisi epävarmassa työsuhteessa. Epävarmuutta ei työelämässä kaivata yhtään enempää etenkään, kun työttömyysturvasta ja yhteiskunnan muista suojaverkoista on leikattu. Epävarmuuden lisääminen on todellista myrkkyä myös kotimaiselle kysynnälle ja sitä kautta työllisyydelle, hän sanoo.

PAM muistuttaa, että Akava Worksin selvityksen mukaan lähes puolet työnantajista on muuttamassa työsopimuskäytäntöjään, jos lakimuutos toteutuu. Tästä joukosta peräti 54 prosenttia arvioi määräaikaisten työsopimusten korvaavan vakituisia.

HALLITUKSEN tavoite on parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Sekä Super että Opetusalan ammattijärjestö OAJ nostavat esiin, että muutos koskisi kuitenkin myös suuria julkisia työnantajia, kuten hyvinvointialueita ja kuntia. Super ja OAJ ovat samalla linjalla siinä, että nämä olisi syytä rajata esityksen ulkopuolelle.

– Meidän mielestämme lakiin pitäisi tuoda soveltamiskynnys työnantajan koon mukaan, sillä lakia perustellaan pienten ja keskisuurten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisella, OAJ:n lakiasiainjohtaja Ulla Walli sanoo tiedotteessa.

OAJ on myös esittänyt tasapainottavana elementtinä, että työntekijällä tulisi olla oikeus irtisanoutua perusteettomasta määräaikaisuudesta ilman irtisanomisaikaa, mikäli hän saa vakituisen työpaikan. Hallitus esittää nyt irtisanomisoikeutta kuuden kuukauden jälkeen sekä työntekijälle että työnantajalle.

– Irtisanomisoikeuden ulottaminen myös työnantajalle vesittää kokonaisuuden, Wallis sanoo.

HALLITUS esittää määräaikaisuuksia koskevan muutoksen lisäksi myös lomautusilmoitusajan lyhentämistä 14 päivästä seitsemään päivään ja säädettäväksi säädettäväksi työpaikkakohtaisen toisin sopimisen mahdollisuudesta. Tämä sopii Suomen yrittäjille.

– Lomautusilmoitusajan lyhentäminen on tärkeä muutos ja lisää yritysten mahdollisuuksia reagoida nopeasti tapahtuviin muutoksiin. Lisäksi on erittäin tärkeää, että esityksessä yrityksille ja työntekijöille annetaan mahdollisuus sopia asiasta paikallisesti, Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg toteaa.

Muutoksia on luvassa myös takaisinottovelvollisuuteen, joka koskisi jatkossa vain enintään 50 henkeä työllistäviä työnantajia. Yritysten pitää myös jatkossa noudattaa mahdollisia työehtosopimusten määräyksiä takaisinottovelvollisuudesta. Suomen yrittäjien mielestä takaisinottovelvollisuudesta pitäisi luopua kokonaan ja näiltä osin hallituksen esitys jää Yrittäjien mielestä vajaaksi.

Auto- ja kuljetusalan ammattiliitto AKT puolestaan katsoo, että hallituksen esityksessä helpotetaan pelkästään työnantajien asemaa ja työntekijöitä kuritetaan.

– Lomautusilmoitusajan lyhentäminen ja takaisinottovelvoitteen poistaminen vaikuttavat suoraan työllisyyteen, mutta negatiivisesti. Työntekijät päätyvät nopeammin lomautetuiksi, eikä heitä tarvitse enää irtisanomistilanteessa ottaa takaisin, vaikka tilanne parantuisikin, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

– Näyttää siltä, että hallituksen toimilla tavoitellaan yksinkertaisesti työntekijöiden aseman heikentämistä työmarkkinoilla. Ja jokainen varmasti ymmärtää, minkä etupiirin etua sillä ajetaan.